Palvelin

Wikipedia

Palvelimella (ark. serveri, servu, palvu) tarkoitetaan tietoliikenteen yhteydessä tietokoneessa suoritettavaa palvelinohjelmistoa sekä tällaista ohjelmistoa suorittavaa tietokonetta. Palvelinohjelmistojen tehtävänä on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko tietokoneverkon välityksellä tai paikallisesti samassa tietokoneessa. Palvelinta käyttävää sovellusta tai tietokonetta nimitetään asiakkaaksi.

Tietotekniikassa puhutaan myös abstraktista asiakas-palvelin-mallista, jossa kommunikaatio perustuu asiakkaan ottamaan yhteydenottoon eikä esimerkiksi ennaltamääriteltyyn kaksisuuntaiseen yhteyteen.

[muokkaa] Yleisimpiä palvelimia

• Nimipalvelin: Selvittää verkossa käytettyjä koneiden ja palvelujen nimiä vastaavat numeeriset verkko-osoitteet ja käänteisesti verkko-osoitteita vastaavat nimet.
• WWW-palvelin: Palauttaa www-selaimen pyytämän sisällön ja muut tiedostot.
• Sähköpostipalvelin: Välittää ja vastaanottaa sähköpostia.
• Tiedostopalvelin: Jakaa palvelinkoneen massamuistitilaa ja sen sisältämiä tiedostoja asiakassovellusten käyttöön.
• Tulostuspalvelin: Vastaanottaa tulostustöitä asiakassovelluksilta tulostusjonoon, käsittelee ja syöttää ne tulostimille.
• Pelipalvelin: Pitää yllä jotakin, yleensä Internetissä toimivaa peliä, johon pelaajat voivat liittyä.

[muokkaa] Virtuaalitekniikka palvelimessa

Virtualisoinnilla tarkoitetaan tyypillisesti fyysisen palvelimen resurssien (prosessorit, muisti, IO-laitteet) määrittelyä yhden tai useamman loogisen palvelimen käyttöön. Loogisesta palvelimesta tai virtuaalipalvelimesta käytetään usein myös nimitystä image.

Laitevalmistajilla on erilaisia toteutuksia. Parhaimmillaan nämä hoitavat fyysisen palvelimen/palvelimien resurssien allokoinnin täysin automaattisesti loogisen palvelimen kuormituksen mukaan.

[muokkaa] Palvelinkeskus

Pääartikkeli: Palvelinkeskus

Serverit kasataan usein suuriksi palvelinkeskuksiksi, joissa voi olla suurimmillaan useita satoja tuhansia yksittäisiä palvelimia ja joiden sähkönkulutus voi olla useiden megawattien luokkaa.^[1] Vuonna 2008 palvelinkeskusten sähkön kokonaiskulutuksen arvoidaan olevan 120 TWh luokkaa.^[2] Tällöin niiden käyttämän sähköntuoton päästöt ovat jo monien teollisuuden alojen, kuten terästeollisuuden, kanssa samaa luokkaa.^[3] Vuonna 2008 palvelinkeskusten kuluttaman energian tuotannon päästöjen arvoidaan olevan hieman alle lentoliikenteen päästöjen.^[4]

Tavallisesti keskukset jäähdytetään ilmajäähdytyksellä mutta lisääntyneiden jäädytysongelmien myötä on kehitelty myös vesijäähdytystä. Ilmajäähdytyksellä keskuksen kokonaissähkönkulutuksesta jopa puolet voi kulua jäähdytykseen, tavallisemmin kuitenkin noin kolmannes. Syntyvää jätelämpöä voidaan käyttää jopa kaukolämmitykseen. ^[5]

[muokkaa] Oheisjärjestelmät

• ilmanvaihto ja kosteuden säätö
• varasähköntuotanto sähkökatkojen varalta

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33747
2. ↑ http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1337421
3. ↑ http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33747
4. ↑ http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33747
5. ↑ http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1337421

[muokkaa] Katso myös

• Asiakasohjelma
• FTP
• HTTP

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.